Super simppeli pale ale (#07)
Blogin ensimmäiseksi reseptipostaukseksi valikoitui super simppeli single hop pale ale, joka solvetuu hyvin ensimmäiseksi kotipanoksi. Resepti löytyy postauksen lopusta. Harrastuksen alkuvaiheessa kannattaa pitäytyä vähäisessä raaka-aineiden määrässä, jotta pystyy paremmin hahmottamaan kunkin raaka-aineen ja valmistusvaiheen vaikutuksen lopputulokseen. Tässä on pitäydytty maltaiden osalta perusmaltaassa ja yhdessä karamellimaltaassa sekä humalien osalta yhdessä humalassa, jota lisätään muutamassa vaiheessa keittoa. Humalan voi korvata periaatteessa millä vain haluamallaan humalalla, vaikkapa muilla amerikkalaisilla aromikkailla lajikkeilla, kuten Simcoe, Cascade, Centennial, Mosaic tai Citra. Hiivana on amerikkalaistyyppinen klassikko Safale US05. Resepti on laadittu erilliselle kylmälaukkumäskäimelle, mutta toimii toki hieman soveltaen myös muillakin laitteistoilla. Nestemäärien ja tarkkojen ominaispainolukemien osalta ei ole niin justiinsa: vaikutukset esimerkiksi lopulliseen alkoholiprosenttiin tai oluen suutuntumaan ovat yleensä maltillisia.
American pale alen ideana on olla helposti juotava ja erittäin aromikkaasti humaloitu noin 4...6 alkoholiprosentin olut, joka on väriltään tyypillisesti oranssiin taittuva. Hiivan tuomat maut ovat yleensä taka-alalla ja maltillisella erikoismaltaiden käytöllä tehdään myös tilaa humaloinnille.
Panopäivään on hyvä varata viitisen tuntia. Päivä alkaa laitteiden tiskauksella, maltaiden rouhinnalla sekä tarvittavien astioiden, jäähdytysletkujen ja muiden tarvikkeiden kokoamisella valmiiksi, jotta välttyy ylimääräiseltä säädöltä tilanteen ollessa päällä.
Resepti on hyvä kirjata itselleen valmiiksi ylös ja kannattaa muistaa dokumentoida muutenkin kaikki työvaiheensa olutta tehdessä, jotta voi myöhemmin palata hyväksi havaittuun reseptiin ja muistella, mitä tulikaan tehtyä missäkin vaiheessa. Reseptien tekemiseen ja muistiinpanojen dokumentointiin on olemassa näppäriä ohjelmistoja, kuten Beersmith ja Brewer's Friend, joihin kannattaa tutustua viimeistään kun alkaa tuunata omia reseptejään.
Maltaiden massa tässä reseptissä on 4,2 kg; mallas/vesi-suhde mäskäyksessä on tavoitteellisesti 2,5 kg/kg --> lämmitä mäskäimeen n. 12 litraa noin 72-asteista vettä. Lisää maltaat, sekoita hyvin ja mittaa lämpötila. Tavoitelämpötila 66...68 astetta, mäskäysaika 60 minuuttia. Lisää tarvittaessa kiehuvaa vettä lämpötilan nostamiseksi tavoitteeseen. Huomioi viive lämpötilan asettumisessa. Jos mäskäimessä on tilaa, nosta lämpötila mäskäyksen jälkeen kuumaa vettä lisäämällä yli 76 asteeseen, jotta entsyymitoiminta lakkaa ja mäskäys pysähtyy. Lämmön nosto auttaa myös siivilöinnissä, koska vierre notkistuu. Siivilöi, huuhtele ja laske kettokattilaan. Huuhteluun on hyvä varata n. 15 litraa n. 70...80-asteista vettä erilliseen astiaan (esim. muovinen käymisastia). Huuhteluvaiheessa vettä kannattaa lisätä tasaiseen tahtiin siten, että veden pinta pysyy mallaspatjan yläpuolella ja vesi laskeutuu tasaisesti koko patjan alueelta. Keittokattilaan kannattaa askarrella mitta-asteikko tai tikku, jotta voi arvioida nopeasti keittokaattilaan kerätyn vierremäärän.
Keitä vierre tunnin ajan. Lisää humalat aikataulun mukaisesti. Humalakori tai pussi auttaa vähentämään humalapelletti/kukkamujua keittokattilassa
Jos käytät jäähdytykseen vesikiertoista putkikieppiä, lisää se viimeistään n. 20 minuuttia ennen keiton loppua kattilaan, jotta se ehtii steriloitua. Lisää viimeiset humalat ("0min" lisäys) jäähdytyksen aloituksen jälkeen esimerkiksi kun vierteen lämpötila on 80 astetta ja odottele kymmenisen minuuttia. Näin et tule keittäneeksi aromihumalista pois kaikista herkimmin haihtuvia aromaattisia öljyjä. Jäähdytä hiivauslämpötilaan (25...30 astetta). Jos jäähdytystä ei saada tehtyä nopeasti esimerkiksi jäähdytyskiepillä, laske vierre sen hieman jäädyttyä käymisastiaan, kiinnitä vesilukko tiivisteineen ja nosta astia pihalle jäähtymään. Myös jäävesihaudetta tai vastaavaa voidaan hyödyntää, kunhan materiaalien lämpörasitus ei riko astiaa. Älä laita vesilukkoon tässä kohtaa paljoa vettä, koska jäähtyvä ilmamassa käymisastiassa kutistuu kasaan ja alipaine voi imaista vesilukon sisällöt käymisastiaan. Samaa varovaisuutta vesilukon kanssa on hyvä noudattaa myös astiaa siirrellessä.
Laske jäähdytetty vierre huolellisesti tiskattuun ja desinfioituun käymisastiaan. Muista jynssätä ja desinfioida hyvin myös vesilukot, hanat, hanatiivisteet ja kiristysmutterit, eli kaikki mikä on kontaktissa vierteen kanssa keiton jälkeen. Desinfioinnissa olennaista on, että desinfioitavat pinnat ovat täysin puhtaat kaikesta kiintoaineksesta ja täysin kuivia ennen desinfiointiaineen lisäämistä. Niin kutsutut no-rinse-aineet kuten StarSan ja Chemipro Oxi ovat näppäriä, koska pieninä määrinä niitä ei tarvitse huuhdella käymislaitteistoista ja levittäminen on helppoa esimerkiksi suihkepullolla. Käytä suojahanskoja ja suojalaseja desinfiointiaineiden kanassa lutratessa. Esimerkiksi StarSan on käytännössä hieman laimennettua fosforihappoa, joten et halua sitä silmiisi.
Jos lasket vierteen keittokattilan hanasta, kannattaa käyttää vierteen ilmaukseen esimerkiksi desinfioitua metallisiivilää, jonka läpi laskettuna vierteeseen sekoittuu hyvin happea. Muista napata myös tässä kohtaa talteen vierrenäyte lähtötilanteen ominaispainon mittaamista varten. Tässä vaiheessa vierteeseen halutaan reippaasti happea jeesaamaan hiivan kasvua, mutta käymisen jälkeen valmis olut halutaan pitää mahdollisimman hapettomana. Tästä johtuen suosin valmiin oluen pullotuksessa jousiventtiilillistä suoraan käymisastian hanaan kiinnittyvää pullotuspuikkoa, jolla hapettumista saa hieman vähennettyä.
Lisää käymisastiaan hiiva. Yleensä maltillisen vahvuisten oluiden kanssa kuivahiivan ripottelu vierteen päälle riittää ja samalla välytytään hiivastartterien tekemiseen liittyvältä säädöltä ja kontaminaatioriskeiltä. Erityisen vahvojen oluiden kanssa kannattaa nostaa hiivamäärä kahteen pussiin, esiturvottaa hiiva steriilissä vedessä ja/tai tehdä hiivalle spraymaltaasta ja vedestä startteri.
Nosta käymisastia tasalämpöiseen, mielellään 18...22 asteen lämpöiseen tilaan. Korkeampi käymislämpötila saa hiivan tuottamaan enemmän hedelmäisiä aromeja ja viileämpi lämpötila johtaa puhtaamman makuisen lopputulokseen. Ennakkoon voi hieman miettiä, saisiko pullotuksen tehtyä samassa tilassa suoraan astiasta, jotta astian pohjalle laskeutuvan hiivapatjan heiluttelun voisi minimoida ja astia valmiiksi sopivalla korkeudella. Lisää vesilukkon hieman steriloitua vettä tai desinfiointiliuosta. Käymisen starttaaminen kestää yleensä 10...24 tuntia ja käyminen on aktiivisimmillaan päivien 2 ja 3 aikana. Olut käy US05 hiivalla yleensä loppuun 1...2 viikossa. Kun epäilet käymisen täysin loppuneen, nappaa käymisastian hanasta ominaispainonäyte. Ota parin päivän päästä uusi näyte ja jos sokeripitoisuus ei ole laskenut, voi oluen pullottaa kohtuullisen turvallisin mielin, mikäli ominaispaino on asettunut 1.008...1.015 välille.
Jälkikäymiseen sopiva sokerimäärä pulloihin lisättäväksi on pale aleille n. 7 g/litra. Pullot tulee tiskata huolellisesti puhtaaksi kaikesta kiintoaineesta ja tämän jälkeen desinfioida kemiallisesti tai lämmöllä esimerkiksi puolen tunnin paistamisella uunissa 120 asteessa.
Pullotuksen jälkeen siirrä oluet huoneenlämpöiseen tilaan kypsymään. Olut jälkikäy ja kypsyy valmiiksi pulloissa noin 1...2 kuukaudessa. Tämän jälkeen viileä paikka on paras pidempiaikaiseen varastointiiin.
Kippis!
Ja loppuun vielä resepti.
Simppeli kesäinen american pale ale (satsi #07), 27.3.2014
Satsikoko n. 20 litraa
Ominaispaino ennen keittoa 1.046 / plato 11,4
Ominaispaino keiton jälkeen 1.050 / plato 12,4
Ominaispaino käymisen jälkeen (laskennallinen) 1.012 / plato 3,1
Ominaispaino käytmisen jälkeen (mitattu): 1.009 / plato 2,3
Alkoholiprosentti lask.tavoite / mitattu: 5,3 / 5,8 %
Humalan katkerot (alfahappo, laskennallinen IBU): 30
Väri (laskennallinen, EBC): 11
Maltaat
4 kg Viking Pale Ale mallas
0,2 kg Viking Crystal 120
Humalat
22g Amarillo @ 60min
10g Amarillo @ 15min
10g Amarillo @ 5min
10g Amarillo @ 0min (lisäys jäähdytysvaiheessa n. 80 °C kohdalla)
Hiiva
1pss Safale US05-kuivahiivaa (11g)
Mäskäys
60 min @ 66 °C
Käyminen
1...2 vko @ 20 °C
American pale alen ideana on olla helposti juotava ja erittäin aromikkaasti humaloitu noin 4...6 alkoholiprosentin olut, joka on väriltään tyypillisesti oranssiin taittuva. Hiivan tuomat maut ovat yleensä taka-alalla ja maltillisella erikoismaltaiden käytöllä tehdään myös tilaa humaloinnille.
Panopäivään on hyvä varata viitisen tuntia. Päivä alkaa laitteiden tiskauksella, maltaiden rouhinnalla sekä tarvittavien astioiden, jäähdytysletkujen ja muiden tarvikkeiden kokoamisella valmiiksi, jotta välttyy ylimääräiseltä säädöltä tilanteen ollessa päällä.
Resepti on hyvä kirjata itselleen valmiiksi ylös ja kannattaa muistaa dokumentoida muutenkin kaikki työvaiheensa olutta tehdessä, jotta voi myöhemmin palata hyväksi havaittuun reseptiin ja muistella, mitä tulikaan tehtyä missäkin vaiheessa. Reseptien tekemiseen ja muistiinpanojen dokumentointiin on olemassa näppäriä ohjelmistoja, kuten Beersmith ja Brewer's Friend, joihin kannattaa tutustua viimeistään kun alkaa tuunata omia reseptejään.
 |
| Rouhittua perusmallasta, erikoismaltaita ja kauralesettä. |
Maltaiden massa tässä reseptissä on 4,2 kg; mallas/vesi-suhde mäskäyksessä on tavoitteellisesti 2,5 kg/kg --> lämmitä mäskäimeen n. 12 litraa noin 72-asteista vettä. Lisää maltaat, sekoita hyvin ja mittaa lämpötila. Tavoitelämpötila 66...68 astetta, mäskäysaika 60 minuuttia. Lisää tarvittaessa kiehuvaa vettä lämpötilan nostamiseksi tavoitteeseen. Huomioi viive lämpötilan asettumisessa. Jos mäskäimessä on tilaa, nosta lämpötila mäskäyksen jälkeen kuumaa vettä lisäämällä yli 76 asteeseen, jotta entsyymitoiminta lakkaa ja mäskäys pysähtyy. Lämmön nosto auttaa myös siivilöinnissä, koska vierre notkistuu. Siivilöi, huuhtele ja laske kettokattilaan. Huuhteluun on hyvä varata n. 15 litraa n. 70...80-asteista vettä erilliseen astiaan (esim. muovinen käymisastia). Huuhteluvaiheessa vettä kannattaa lisätä tasaiseen tahtiin siten, että veden pinta pysyy mallaspatjan yläpuolella ja vesi laskeutuu tasaisesti koko patjan alueelta. Keittokattilaan kannattaa askarrella mitta-asteikko tai tikku, jotta voi arvioida nopeasti keittokaattilaan kerätyn vierremäärän.
Keitä vierre tunnin ajan. Lisää humalat aikataulun mukaisesti. Humalakori tai pussi auttaa vähentämään humalapelletti/kukkamujua keittokattilassa
 |
| Humalat on hyvä punnita valmiiksi. Tarkkuusvaa'asta on apua. |
Jos käytät jäähdytykseen vesikiertoista putkikieppiä, lisää se viimeistään n. 20 minuuttia ennen keiton loppua kattilaan, jotta se ehtii steriloitua. Lisää viimeiset humalat ("0min" lisäys) jäähdytyksen aloituksen jälkeen esimerkiksi kun vierteen lämpötila on 80 astetta ja odottele kymmenisen minuuttia. Näin et tule keittäneeksi aromihumalista pois kaikista herkimmin haihtuvia aromaattisia öljyjä. Jäähdytä hiivauslämpötilaan (25...30 astetta). Jos jäähdytystä ei saada tehtyä nopeasti esimerkiksi jäähdytyskiepillä, laske vierre sen hieman jäädyttyä käymisastiaan, kiinnitä vesilukko tiivisteineen ja nosta astia pihalle jäähtymään. Myös jäävesihaudetta tai vastaavaa voidaan hyödyntää, kunhan materiaalien lämpörasitus ei riko astiaa. Älä laita vesilukkoon tässä kohtaa paljoa vettä, koska jäähtyvä ilmamassa käymisastiassa kutistuu kasaan ja alipaine voi imaista vesilukon sisällöt käymisastiaan. Samaa varovaisuutta vesilukon kanssa on hyvä noudattaa myös astiaa siirrellessä.
Laske jäähdytetty vierre huolellisesti tiskattuun ja desinfioituun käymisastiaan. Muista jynssätä ja desinfioida hyvin myös vesilukot, hanat, hanatiivisteet ja kiristysmutterit, eli kaikki mikä on kontaktissa vierteen kanssa keiton jälkeen. Desinfioinnissa olennaista on, että desinfioitavat pinnat ovat täysin puhtaat kaikesta kiintoaineksesta ja täysin kuivia ennen desinfiointiaineen lisäämistä. Niin kutsutut no-rinse-aineet kuten StarSan ja Chemipro Oxi ovat näppäriä, koska pieninä määrinä niitä ei tarvitse huuhdella käymislaitteistoista ja levittäminen on helppoa esimerkiksi suihkepullolla. Käytä suojahanskoja ja suojalaseja desinfiointiaineiden kanassa lutratessa. Esimerkiksi StarSan on käytännössä hieman laimennettua fosforihappoa, joten et halua sitä silmiisi.
Jos lasket vierteen keittokattilan hanasta, kannattaa käyttää vierteen ilmaukseen esimerkiksi desinfioitua metallisiivilää, jonka läpi laskettuna vierteeseen sekoittuu hyvin happea. Muista napata myös tässä kohtaa talteen vierrenäyte lähtötilanteen ominaispainon mittaamista varten. Tässä vaiheessa vierteeseen halutaan reippaasti happea jeesaamaan hiivan kasvua, mutta käymisen jälkeen valmis olut halutaan pitää mahdollisimman hapettomana. Tästä johtuen suosin valmiin oluen pullotuksessa jousiventtiilillistä suoraan käymisastian hanaan kiinnittyvää pullotuspuikkoa, jolla hapettumista saa hieman vähennettyä.
 |
| Vierteen ilmaus yksinkertaisimmillaan. |
Lisää käymisastiaan hiiva. Yleensä maltillisen vahvuisten oluiden kanssa kuivahiivan ripottelu vierteen päälle riittää ja samalla välytytään hiivastartterien tekemiseen liittyvältä säädöltä ja kontaminaatioriskeiltä. Erityisen vahvojen oluiden kanssa kannattaa nostaa hiivamäärä kahteen pussiin, esiturvottaa hiiva steriilissä vedessä ja/tai tehdä hiivalle spraymaltaasta ja vedestä startteri.
 |
| Kuivahiiva on helpointa ripotella suoraan pussista ilmatun vierteen päälle. |
Nosta käymisastia tasalämpöiseen, mielellään 18...22 asteen lämpöiseen tilaan. Korkeampi käymislämpötila saa hiivan tuottamaan enemmän hedelmäisiä aromeja ja viileämpi lämpötila johtaa puhtaamman makuisen lopputulokseen. Ennakkoon voi hieman miettiä, saisiko pullotuksen tehtyä samassa tilassa suoraan astiasta, jotta astian pohjalle laskeutuvan hiivapatjan heiluttelun voisi minimoida ja astia valmiiksi sopivalla korkeudella. Lisää vesilukkon hieman steriloitua vettä tai desinfiointiliuosta. Käymisen starttaaminen kestää yleensä 10...24 tuntia ja käyminen on aktiivisimmillaan päivien 2 ja 3 aikana. Olut käy US05 hiivalla yleensä loppuun 1...2 viikossa. Kun epäilet käymisen täysin loppuneen, nappaa käymisastian hanasta ominaispainonäyte. Ota parin päivän päästä uusi näyte ja jos sokeripitoisuus ei ole laskenut, voi oluen pullottaa kohtuullisen turvallisin mielin, mikäli ominaispaino on asettunut 1.008...1.015 välille.
Jälkikäymiseen sopiva sokerimäärä pulloihin lisättäväksi on pale aleille n. 7 g/litra. Pullot tulee tiskata huolellisesti puhtaaksi kaikesta kiintoaineesta ja tämän jälkeen desinfioida kemiallisesti tai lämmöllä esimerkiksi puolen tunnin paistamisella uunissa 120 asteessa.
Pullotuksen jälkeen siirrä oluet huoneenlämpöiseen tilaan kypsymään. Olut jälkikäy ja kypsyy valmiiksi pulloissa noin 1...2 kuukaudessa. Tämän jälkeen viileä paikka on paras pidempiaikaiseen varastointiiin.
Kippis!
 |
| Oluen kypsymistä odotellessa on aikaa askarrella esimerkiksi hassunhauskoja etikettejä pulloihin. |
Ja loppuun vielä resepti.
Simppeli kesäinen american pale ale (satsi #07), 27.3.2014
Satsikoko n. 20 litraa
Ominaispaino ennen keittoa 1.046 / plato 11,4
Ominaispaino keiton jälkeen 1.050 / plato 12,4
Ominaispaino käymisen jälkeen (laskennallinen) 1.012 / plato 3,1
Ominaispaino käytmisen jälkeen (mitattu): 1.009 / plato 2,3
Alkoholiprosentti lask.tavoite / mitattu: 5,3 / 5,8 %
Humalan katkerot (alfahappo, laskennallinen IBU): 30
Väri (laskennallinen, EBC): 11
Maltaat
4 kg Viking Pale Ale mallas
0,2 kg Viking Crystal 120
Humalat
22g Amarillo @ 60min
10g Amarillo @ 15min
10g Amarillo @ 5min
10g Amarillo @ 0min (lisäys jäähdytysvaiheessa n. 80 °C kohdalla)
Hiiva
1pss Safale US05-kuivahiivaa (11g)
Mäskäys
60 min @ 66 °C
Käyminen
1...2 vko @ 20 °C
Kommentit
Lähetä kommentti